Pienet filosofiat

Kuviensa takana ---Behind his Pictures

Arkistokin tämä on

Päiväkirjani ja erilaiset kuva-arkistot löytyvät Picasa albumistani,  Hyppää pääsisältöön joka sisältää Ylen Elävän arkiston kokoaman TV-esseisti Eeli Aalto nimellä tärkeimmät tv-elokuvani.

Kiitoksen paikka

Tapanani on sanoa, että asiat on tehtävä aikanaan. Nyt minulla on kiitoksen aika ja paikka. Kiitän perhettäni, joka on tukenut ja paljon kestänyt, kiitän maailman kulttuureita, jotka ovat toimineet korkeakouluinani, kiitän Suomea, joka on antanut mahdollisuuden elää ja toimia, kiitän Oulua ja  kiitän blogini lukijoita, joita on riittänyt  kymmenestä eri maasta!
Valokuva Markus Aalto

Valokuva Timo Heikkala

Kymmenen kuvaa Oulusta

Istahdin hetkeksi läheisteni seuraan yleisön poistuttua näyttelystä Oulun taidemuseossa. Lahjoitin Oulun taidemuseolle10 isoa maalaustani 100 kuvaa Oulusta kokoelmasta. Halusin niiden säilyvän muistoksi Oulusta 1900-luvulta. Museo järjesti töistä hienon näyttelyn, joka avattiin 31.8. 2012. Henkilöt vasemmalta Suvi, Simo, Taina, Markus, Laura, Eeli, Kirsti.
Valokuva Airi Aalto.

Valokuva Eeli Aalto

Valokuva Timo Heikkala

Kultainen kaulin

Oulun Elokuvakeskus ry löi meikäläistä kultaisella kaulimella "Siirin päivillä". Kaisu Mikkola piti puheen, joka sai minut hetkeksi kuvittelemaan, että olin saanut jotakin aikaan. Se on pakko julkaista.

Korillinen filosofiaa

Yöpöytäni ja sen vieressä oleva kori ovat täynnä filosofiaa,  vanhaa ja uutta. Aiheellisesti joku voi kysyä, mitä mieleeni on jäänyt. Lohduttavaa ja rauhoittavaa on oppia tietämään, kuinka vähän perimmäisistä ihmistä koskevista asioista tiedetään. Liioittelematta voin sanoa, että kuka hyvänsä vastaani asteleva tietää yhtä paljon ellei erehdy luulemaan tietävänsä enemmän kuin filosofit. Filosofit nimittäin tietävät sen etteivät tiedä.

Sokrates etsi totuutta turuilta ja toreilta. Hän haastatteli köyhät ja rikkaat, oppineet ja oppimattomat, nuoret ja vanhat, totuutta löytämättä. Oraakkelin väite, että hän, Sokrates olisi viisain kaikista ihmisistä, ei tyydyttänyt. Kysymyksillään Sokrates kuitenkin tuli kylväneeksi varhaiset demokratian siemenet ja rakkauden filosofiaan, viisauden etsintään.

Georg Henrik von Wright kirjoitti 1987-1991 nerokkaan esseesarjan "Minervan pöllö". Vaikka filosofit eivät pyri ennustamaan tulevaisuutta, niin näissä esseissä kyllä  piirtyy eurooppalainen kulttuuri Renessanssin loistavista päivistä surkeaan nykyisyyteen ja ankeaan loppuun.

Ittenin väriteoria

Opettaessani aikanaan Oulun yliopistossa tulevia arkkitehteja  käyttämään värejä, havaitsin Johannes Ittenin "KUNST DER FARBE" teoksen parhaaksi oppaaksi. Sitä on arvosteltu empiirisesti soveltumattomaksi, mutta väite ei pidä paikkaansa. Testasimme opiskelijoiden kanssa esim. Ittenin määrittelemät 7 värikontrastia. Ne toimivat käytännössä erinomaisesti.
Teos tarkastelee lähes tieteellisellä tarkkuudella värien käyttäytymistä. Selvitetään mikä ero on väritodellisuudella ja värivaikutelmalla. Teorian syvällinen ymmärtäminen vaatii käytännössä testaamista, kuinka esim. jonkin kirkkaan värin viereen sävytetään harmaa, jotta se näyttää harmaalta. Tai mitä yleensä tapahtuu rinnastettaessa värejä.

Arkkitehdit karttavat värien käyttöä, koska niiden hallinta suurilla pinnoilla helposti riistäytyy hallitsemattomaksi. Ittenin väriteoria opastaa nimenomaan värien hallintaan. Makuasioista ei ole kysymys vaan siitä, että väritaiteilija saisi aikaan toivomansa vaikutelman.
Johannes Itten

Figure Painting Links

Etsin Amazonin Figure Painting Links sivustolta muitakin suomalaistaiteilijoiden nimiä kuin omani. Löysin Jalmari Ruokokosken, Yrjö Saarisen ja Albert Edelfeltin nimet, mutta niiden linkit olivat errorilla merkittyjä. Kun kysymyksessä on yksi internetin laajimpia taidesivustoja, niin tässä sitten on suomalaisen taiteen tuntemus tältä osin maailmalla. Minunkin "100 kuvaa Oulusta" tarjoillaan vain ruotsin ja englannin kielisinä versioina. Minulla ei ole harmaintakaan aavistusta kuinka ja kenen toimesta ne ovat löytäneet tiensä noille sivustoille.

TIE filosofiaan

Kuvittelen itseni istumassa puutarhassamme sylissäni taulutietokone. Mietiskelisin lukien lauseita TAO-TE-KINGISTÄ. LAO-TSE on kuin Väinämöinen paitsi että hänen lauseensa ovat yksinkertaisia: "Totuuden sanat ovat aina eriskummallisia!" Eli: "Kun Tao on maailmassa, käyvät hevoset laitumella. Kun Tao on jättänyt maailman, kasvatetaan saloilla sotahevosia." Maailman uusin tekniikka tarjoilisi maailman vanhinta viisautta. TAO-TE-KING

Viimeiset siveltimen vedot

Ennen lähtöä on paikat siivottava, hävitettävä tarpeeton tavara, maalattava, lakaistava ja luututtava paikat. Hyvä kulkija ei jätä jälkiä, sanoivat intiaanit. Vuonna 1977 juttelin eräässä tilaisuudessa Tove Janssonin kanssa. Hän kertoi ettei enää tule uusia muumeja. Tove oli silloin 63 v. Sibelius sävelsi Akseli-Gallen Kallelan hautajaisiin viimeisen julkisen musiikkiteoksensa 1931. Hän oli silloin 66 v. eläen vielä yli neljännesvuosisadan. Väinö Linnan Pohjantähti trilogian kolmas osa ilmestyi 1962. Hän oli 40 vuotias päättäen lopettaa kaunokirjallisen tuotannon. Linna kuoli 1992. Merkittävät työt tehdään oikealla ajalla ja hyvissä voimin.

Eurot jaossa

Poliitikot rahaministereinä eivät tahdo hyväksyä konkurssia sellaisena kuin se on totuttu käsittämään rahapiireissä. Kun nyt useat Euroopan maat ovat ajautuneet tilaan, missä eivät kykene selviytymään veloistaan, niin poliitikot yrittävät ratkaista ongelmaa ryhtymällä rahoittamaan näitä valtioita ja pankkeja.  Se merkitsee käytännössä sitä että köyhä Suomikin "pelastaa"  itseään rikkaampia konkurssikypsiä maita. Maksamme siis urheasti muiden velkoja. Sillä pelillä ei pitkälle potkita.

Niilo Kaartinen

 Kukapa ei joskus miettisi löytyisikö suvusta joku  merkittäviin saavutuksiin yltänyt persoona. Hyväksyisin esim. saksofonisti Josef Kaartisen sellaiseksi. En vain tiedä, kuuluuko hän samoihin Kaartisiin kuin minä tai lääkärikeksijä Niilo Kaartinen. Hän on serkkuni. Nuorempana muistutimme ulkonäöltämme kuulemma toisiamme. Markkinoille on tulossa Niilon kehittämä todella merkittävä laite, jolla pystytään tulkitsemaan laboratorionäyte esim. verikokeesta heti ottamisen jälkeen paikan päällä.

Turkulaiskeksintö

OULUN PÄIVÄT 2012

Oulun Taidemuseo järjestää Oulun Päiville näyttelyn kymmenestä  Oulu-aiheisesta taulustani. Ne ovat niitä "100 kuvaa Oulusta" sivustollani näkyviä maalauksia. Olenkin etsiskellyt näille isoille originaaleille lopullista sijoituspaikkaa. Sekin asia selvinnee näyttelyn yhteydessä.

Simo kävi meillä

Tapaamiset lasten ja lastenlasten kanssa harvenevat. Sitä suurempi on tapaamisen riemu, kun sellainen sattuu kohdalle. Simo piipahti pitkästä aikaa lyhyellä käynnillä. Toki ehdimme istahtaa eksoottisella pihallamme ja vaihtaa tärkeimmät kuulumiset. Hänen uransa lähti nousuun 1990-luvun alkupuolella aikana, kun minä lopettelin TV- elokuvien tekoa. Teimme yhdessä televisioon hänen ensimmäiset lasten ohjelmansa, nuo Jokeri Pokeri Box taikasanalla varustetut jo kahden sukupolven tuntemat taika-ohjelmat. Ylen Elävässä arkistossa nähtävät Simon Taikateltat ohjasi Ulpu Tolonen.
Simon Taikateltta

Tällaista se on ollut

Sanoin on mahdotonta kuvata mitä taiteilijan päässä liikkuu silloin, kun hän työskentelee. Luettuani kaikki mahdolliset kirjalliset selostukset siitä, sanon itselleni ettei se noin mene. Ei vaikka taiteilija itse olisi tekstin kirjoittanut. Sanooko hyvä valokuva enemmän? Timo Heikkala tuli kameroineen kerran paikalle, kun maalasin Lauran muotokuvaa. Malli on lähtenyt. Istun tyhjänä, kaikkeni antaneena ajattelematta yhtään mitään. Hyvä valokuva!

Lennart Segerstråle 1892-1975

Pääsin 20-vuotiaana taideopiskelijana 1951 Lennart Segerstrålen apulaiseksi maalaamaan Rovaniemen kirkon jättiläisfreskoa. Hänestä tulikin henkinen mentorini, joka piti huolehtivaa yhteyttä läpi vuosien. Vielä kuukautta ennen kuolemaansa 11.4.1975 hän jaksoi kirjoittaa. Vain kaksi vuotta aikaisemmin olin tehnyt TV-dokumentin tästä freskon taitajasta. Taakkasi on minun. Siinä Lennart sai purkaa sydäntään häntä ahdistavasta väkivaltaisuuden lisääntymisestä. Vielä viimeisessä kirjeessäänkin hän toivoo, että"filmi voisi toimia edelleen". Se oli saanut hyvää palautetta myös Ruotsista.

Lennart Segerstråle, Eeli Aalto ja Mirjam Vainio.

Satiirikon työkalu

Jättäessään 1966 taakseen Oulun, Erno Paasilinna laati suunnitelman loppuelämälleen. Se muotoutui kirveeksi, työkaluksi joka "viiltää, raivaa, iskee ja katkaisee... Minulla on aina tapana tehdä kaikki kolmeen kertaan, huomannet nuo antologiat plus kulttuurilehdet ja keskustelukirjat,..." Tämä kirje on päivätty Arpelassa 8.7.67. "Minä lupaan ja vannon, että kunhan vielä tulen järkiini aloitan oikean kirvesmieselämän Suomen kulttuurielämässä."