perjantai 16. tammikuuta 2009

Kyyhky ja unikko

Tämä on Timo K. Mukan romaanin "Kyyhky ja unikko" sivu ja omistus minulle 1970. Kirja oli juuri ilmestynyt. Hän oli levoton ja epätoivoinen, niin kuin kirjailija useimmiten on uutuutensa kanssa. "Ei tämä ole hyvä", hän sanoi käännellen kirjaa kädessään. Olimme tavanneet Pohjanhovissa. Hän pyysi minua kotiinsa. Ilta oli myöhä. "Keitetään kahvia ja jutellaan", hän ehdotti.
"Mitä jos lukisin kirjan ääneen, meillä on yö aikaa". Istuimme keittiössä. Sinä yönä minä luin Kyyhkyn ja unikon Timolle. "Ei tämä kuule minusta huono ole, päinvastoin", sanoin. "Sinä luit sen niin hyvin", väitti Timo.
Nukkumatta hiukkaakaan tapasimme aamulla seurueen, jonka kanssa lähdimme tapaamaan Reidar Särestöniemeä Kittilään.

3 kommenttia:

Reijo Nikkilä kirjoitti...

Kadehdittavaa!

Reijo Nikkilä kirjoitti...

Oltiin Säreistöniemen kanssa samaan aikaan opiskelemassa Leningradissa. Hän puolueen, minä Unescon stipendillä. Joskus tavattiinkin, ehkä stipendipäivinä, mutta en muista mitään yksityiskohtia. Me filologit liikuimme paljon omassa porukassamme, ja sitten minä en liikkunut muiden kuin yhden ukrainalaistytön kanssa. Ai niin, Kauko Laurikaisen kanssa koluttiin kyllä inkeriläiskyliä, joihin ihmiset olivat vastikään palanneet aloittamaan uutta elämää. Vasta Kaukon kuluttua, kun aloin tutkia sotavankeja, löysin arkistoista, että hän oli loikannut sotavangiksi syyskuussa 1944. Ei puhunut siitä kaiketi koskaan kellekään, ainakaan YLE:ssä.

Reijo Nikkilä kirjoitti...

korjaus edelliseen:
...vasta Kaukon KUOLTUA...