Joskus ihminen pysähtyy oman kuvansa eteen. Onko kuva uusi tai vanha, sillä ei ole merkitystä. Sama sekin katsooko valokuvaa tai peilikuvaa tai maalattua omakuvaa. Ei niistä mistään itseään tunnista. Ihminen on kuin virtaava vesi, joka jatkuvasti muuttaa muotoaan ja menee menojaan.
Tuossa 12 vuotta sitten maalaamassani omakuvassa olen talvitamineissa. Liikuin paljon ulkona kovillakin pakkasilla. Minulla oli takana viiden vuoden raju maalauskausi. Näkyy se tuostakin kuvasta, että maalaus on syntynyt vaivattomasti. Se on luultavasti ollut pakko tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti