Mennyttä maailmaani

Kutsuin vanhaa Kastellia maalarin paratiisiksi. Ateljeeni ikkunasta avautui valmis maalaus. Kaivoin esille luonnoksen niiltä ajoilta. Maalasin siitä hetkessä taulun. Talomme toisesta päästä keittiön ikkunasta avautui näkymä Kastellin vanhaan kartanoon. Kun vuodenajat muuttivat sävyjä näihin näkymiin, minun ei tarvinnut lähteä mihinkään muualle aiheita etsimään.
Muistelen menneitä maalaamalla.

Oulu 1975-76

Jani Taipaleenmäki kerätessään ja tutkiessaan oululaista valo- ja elokuva-aineistoa, löysi arkistojen pimennoista tämän vv.1975-76 tekemäni Oululeffan. Olin sen itsekin autuaasti unohtanut. Oululla oli ystävyyskaupunkeja niin idässä kuin lännessäkin. Kaupunki toivoi esittelyfilmiä ja tilasi minulta sellaisen. Suostuin sillä ehdolla, että saisin vapaasti kuvata ja kertoa Oulusta sellaisena kuin minä ja kuka hyvänsä oululainen kaupungin näkivät. Siihen suostuttiin.
Kuvasin parin vuoden aikana tavallisia näkymiä, leikkasin elokuvan itse kotona, Markus auttoi, Airi käänsi ja spiikkasi ruotsinkielisen version, venäjänkielinen käännöskin tehtiin, mutta sen toteuttaminen lopulta kariutui venäjänkielisen lukijan puutteeseen.
Kun tämä elokuva hiljan ilmestyi 35 vuoden jälkeen youtubeen,  oululaiset voivat nostalgoida sen ääressä. Muistikuvat saavat konkreettisen muodon.

Morandi, Munch, Sibelius ja Wittgenstein

Jorma Karhunen tallensi 1989 esitelmäni Edistyksen päivillä Turussa. Se käsitteli italialaista maailmankuulua taiteilijaa, Giorgio Morandia. Olimme tehneet hänen näyttelystään Hildénin taidemuseossa TV-dokumentin. Olin myös käynyt dokumentoimassa Edvard Munchin salassa pidettyä aineistoa Oslossa, joten rinnastin nämä aikalaiset. Kun lisäksi oli ilmestynyt Erik Tavaststjärnan elämäkerta Jean Sibeliuksesta sekä valikoima Ludvig Wittgensteinin teoksia, niin käsittelin näitä neljää keskenään.
Morandin ja Munchin näyttelyistä tehtyjä TV-dokumentteja voi tarkastella Ylen elävässä arkistossa.

KUKKIA AIRILLE

Airi keräsi vsta 1946-alkaen retrospektiivisen näyttelyn tauluistani. Siinä on esimerkkejä töistä, joiden kuvia sattui olemaan saatavilla.
Retrospektio

MUSTAT RUUSUT

"Joka näkee, mitä on nyt, on nähnyt kaiken, mikä on ollut ikuisista ajoista alkaen ja mikä on oleva äärettömyyteen saakka, sillä kaikki on samaa sukua ja lajia." (Marcus Aurelius)
Lähden viimeiselle matkalle tummuneiden ruusujen säestyksellä. Näen kuoleman takana valoa, valoa joka sisältää kaikki värit.

Blomstertid 1968

Haluan ottaa esille tämän Luulajaan 1968 tehdyn veistoksen erään tähän työhön olennaisesti vaikuttaneen henkilön takia. Hän on kirvesmies/puuseppä Valtteri Suomela, joka kuoli 13.2.2011.
Olin tehnyt pellistä vaikeasti toteutettavan pienoismallin. Yritin löytää valtakunnasta betonifirmaa, joka osaisi sen tehdä. Vain oululainen Rajaville Oy vastasi myönteisesti. Muut pitivät sitä liian vaikeana.
Valtteri Suomela uurasti yhden kesän muotin teossa. Työn onnistumisesta tuli yhteinen intohimomme. Valtteri kuului siihen suomalaiseen kirvesmies/puuseppä aatelistoon,jollaista Alvar Aaltokin käytti töissään ulkomaita myöten. Tänä päivänä - luulen niin, Blomstertiden kaltainen betoniveistos jäisi tekemättä.
Kuva Tapio Lehtimäki 2010